PILTTI haluaa tehdä osansa suomalaisen ruoantuotannon muuttamisessa ympäristöystävällisempään suuntaan. Siksi olemme vuonna 2021 aloittaneet kotimaisten raaka-aineidemme viljelijöiden koulutukset uudistavan viljelyn menetelmiin.
Uudistavan viljelyn yhtenä tavoitteena on hiilen sidonta ja varastointi maaperään sen sijaan, että sitä vapautuisi viljelyn myötä ilmakehään. Ilolla esittelemme suomalaisia viljelijöitä, joiden pelloilta lastenruokalaatuiset raaka-aineet päätyvät PILTTI-lastenruokiin.
Viljelijätarina | Samuli Leskelä
Perunaa Paavolan kotitilalta
Samuli Leskelä viljelee PILTTI-lastenruokaa varten perunaa Paavolan kotitilalla Lohtajalla Pohjanmaalla. Samuli on omien sanojensa mukaan syntynyt perunaa viljelemään, ja osallistunut kotitilansa töihin lapsesta saakka. Vuonna 2009 Samuli valmistui agrologiksi ja ryhtyi samana vuonna virallisesti maatalousyrittäjäksi. Vuotta aiemmin vuonna 2008 Samulin isä ryhtyi viljelemään lastenruokaperunaa. Paavolan tila sai Samulista uuden isännän viljelyä jatkamaan vuonna 2015.
Paavolan 200 hehtaarin tila on erikoistunut ruokaperunan viljelyyn. Lastenruokalaatuisuus asettaa viljelylle tiukkoja vaatimuksia, joihin tilalla ja sen toiminnassa täytyy sitoutua pitkällä tähtäimellä. Samuli suhtautuu intohimoisesti lastenruokaperunan kasvattamiseen.
Perunan lisäksi Samulin tilalla tuotetaan myyntiin rehuohraa ja kauraa, sekä nurmirehua lähialueen karjatiloille. Joitakin vuosia sitten Samuli kiinnostui entistä enemmän peltojensa kasvukunnon parantamisesta ja sai kuulla uudistavasta viljelystä. Uudistava viljelyn tavoitteena on parantaa maan kasvukuntoa, lisätä hiilensidontaa ja tukea luonnon monimuotoisuutta. Hän sai huomata, että pitkästä kokemuksesta ja alan koulutuksesta huolimatta opittavaa oli vielä paljon. Samuli aloitti uudistavan viljelyn oppimismatkansa, ja PILTTIn sekä BSAG:n mahdollistaman koulutuksen jälkeen hänen tunnistettiin PILTTIn ja BSAG:n kriteerien mukaisesti uudistavaksi viljelijäksi vuonna 2022. Samulin mukaan uudistava viljely on matka, joka jatkuu, eikä tule koskaan valmiiksi.
Maanviljely ja sen tulevaisuus on murroksessa ja viljelijän työ puolestaan nojaa perinteeseen, kokemukseen ja paikallistietämykseen. Kun olosuhteet muuttuvat, pelkkä kokemus ei kuitenkaan enää auta, ja silloin tarvitaan uutta tietoa.
Viljelijätarina | Pekka Vehviläinen
PILTTI-lastenruuan sipulit kasvatetaan uudistavan viljelyn menetelmillä
Ruoanlaiton peruspalikoita on kasvanut Pekka Vehviläisen maatilalla vuodesta 1970-luvun lopulta lähtien. Silloin hän löysi lehti-ilmoituksen myynnissä olleesta kuuden ja puolen hehtaarin maatilasta. Pikkuhiljaa sipulin viljely valikoitui pääkasviksi, sillä Siilinjärven seudun moreenipohjainen harjumaasto sopii erinomaisesti sipulille. Ja, sitä päätyy tänä päivänä Kasurilanmäeltä myös PILTTI-ruokiin - lastenruokalaatuisena, tottakai!
Uudistavan viljelyn menetelmiä on Vehviläisen tilalla harjoitettu kymmenkunta vuotta. Sipulia viljellään samalla pellolla vuoden tai kahden verran, minkä jälkeen kolmen-neljän vuoden ajan maassa kasvaa maanparannuskasveja: virnoja, retikoita, valkosinappia, joissain kohdin nurmeakin. Vähäsen myös auringonkukkia.
”Esteetikko kun olen, vaikka päältäpäin ei uskoisi”, Vehviläinen sanoo. ”Minä tykkään kauneudesta.”
On auringonkukilla muukin tärkeä funktio, nimittäin houkutella pölyttäjiä ja ”antaa niille töitä”, kuten Vehviläinen sanoo.
Maanparannuskasveilla on monenlaisia tehtäviä, jotka täydentävät toisiaan: tavoitteena on parantaa maaperän eliökantaa ja vähentää kasvitautien riskiä pelloilla, sitoa typpeä ilmakehästä maaperään ja hillitä rikkakasveja.
Sipulien ja maanparannuskasvien välinen vuorottelu parantaa sipulien olosuhteita siten monin tavoin. Vehviläisen mukaan uudistava viljely on vähentänyt tarvetta käydä poistamassa hänen pelloillaan rikkakasveja.
Uudistavan viljelyn kautta pyritään saamaan kaikki lannoitus ja kasvinsuojelutarve pienemmäksi. Tavoitteena on tukea maaperän hyvinvointia, mikä vähentäisi kastelun tarvetta ja siten säästäisi myös energiaa.
”Tämä on sitä mihin pyritään”, Pekka Vehviläinen sanoo sipulinvarsia puskevan pellon laidalla.
"Uudistavan viljelyn jäljiltä nämä ovat sata vuotta kunnossa. Ihan sama, että kuka näitä viljelee, mutta eivät jää pajujen kasvuun. Ja varmasti ovat Siilinjärven parhaita peltoja”, Pekka Vehviläinen sanoo.
Viljelijätarina | Tuomas Kause
Uudistavaa viljelyä Riuttan porkkanatilalla
Keskellä talvea valkoisen lumivaipan alle kätkeytyy laakeat porkkanapellot. Maanviljelijä Tuomas Kause ojentaa kätensä näyttääkseen, mihin asti porkkanapalstat yltävät. Porin Kyläsaaressa, Riuttan pelloilla, on viljelty maata ainakin 1600-luvulta saakka.
Tuomas Kause on itse tuore Riuttan tilan isäntä, sillä hänen isänsä, Olli Kause, on luovuttanut tilan. 33-vuotias Kause on kasvanut näiden peltojen äärellä. Mailla viljellään nykyään lastenruokalaatuista porkkanaa ja palsternakkaa, sekä punajuurta ja viljoja. Tila tunnetaan erityisesti porkkanoistaan, jotka päätyvät PILTTI-lastenruokaan.
Säät ovat Kyläsaaressa muuttuneet ailahteleviksi viime vuosien aikana. Peltoja huuhtovat sateet ovat olleet voimakkaampia kuin ennen. Ajoittain peltoja vaivaavat kuivuus ja kovat tuulet. Yhden kevään Kause muistaa erityisen hyvin: maa oli kuivaa, eivätkä porkkanan siemenet itäneet. Tuulet yltyivät ja pyyhkivät kuivasta maasta siemenet. Sato oli lohduton, mennyttä, ja sinä syksynä pellolta saatiin vain kottikärryllinen porkkanaa.
Tällaiset kokemukset ovat saaneet Kausen ymmärtämään, että maa ei kestä alituista tehokkuutta, vaan pellot tarvitsevat aikaa ja apua saadakseen elinvoimansa takaisin. Siksi uudistavan viljelyn menetelmiin siirtyminen Kausesta tuntui järkeenkäyvältä vaihtoehdolta.
Maalle pitää antaakin välistä, ei aina voi vain ottaa.
Kausen maatilalla ensimmäisiä askeleita uudistavan maanviljelyn menetelmiin otettiin käyttöön 2019. Uudistavassa maanviljelyssä tavoitteena on tukea luonnon omaa toimintaa muun muassa viljelemällä samalla peltolohkolla vuorovuosin eri kasveja. Esimerkiksi Kausen porkkapeltolohkoilla kasvaa vuorovuosin myös heinää ja viljaa. Tätä kutsutaan viljelykierroksi, jonka tavoitteena on tehdä maaperästä kuohkeaa ja ravinteikasta.
Eri heinälajeista koostuvan nurmiseoksen Kause sekoittaa itse. Monipuolisuus on valtti, sillä lajien eripituiset juuret ovat kuin pieniä peltomaahan tunkeutuvia tikkuja, jotka halkovat maahan ilmavia koloja ja lopulta maatuvat ja muuttuvat ravinteiksi. Juuret myös rikkovat maasta tiivistymiä, jotka estävät veden imeytymistä. Erityisenä tavoitteena on se, että uudistavan viljelyn avulla peltojen kyky sitoa hiiltä kasvaisi.
Viljelykiertoa voidaan pitää hitaana tapana tuottaa ruokaa, sillä PILTTI-tuotteisiin päätyvää porkkanaa voidaan viljellä peltolohkolla joka neljäs vuosi.
“Tavoitteena tässä on se, että sadon laatu ja määrä kasvaa ajan saatossa.”
Riuttan tilalla on takanaan vasta parin vuoden ajan uudistavaa viljelyä. Kause kertoo jo nyt huomanneensa uudistavan viljelyn vaikutukset peltolohkoilla, jolla menetelmää on käytetty: kuivaan ja hiekkapitoiseen maahan on alkanut muodostua mustaa humusta, mikä on merkki terveestä maaperästä. Vaikka onnistumiset antavat toivoa, uudistavan viljelyn täysimittainen hyödyntäminen on pitkä prosessi.
“Mikään ei tapahdu hetkessä, tässä puhutaan vuosista ja vuosikymmenistä. Peltomaan kasvukunnon parantaminen on pitkä prosessi. Tärkeintä on saada maan rakennetta parantavat kasvit vakituiseksi osaksi viljelykiertoa.”
Jokaisen maanviljelijän kohdalle tulee hetkiä, jolloin tehdään kauaskantoisia ratkaisuja. Toiset raivaavat uusia peltoja, toiset vaihtavat viljeltäviä lajeja. Kause uskoo, että hänen ratkaisunsa siirtyä käyttämään uudistavan viljelyn menetelmiä luo hyvät edellytykset seuraaville viljelijäsukupolville. Siis heille, joille PILTTI maistuu tänään.
Lue lisää uudistavasta viljelystä täällä.
